Lesken asema avoliitossa

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (tuttavallisemmin avoliittolaki) astui voimaan 1.4.2017. Laki selkeytti avopuolisoiden asemaa yhteistalouden purkautuessa. Selkeyttäminen oli tarpeen, sillä avoliitto asumismuotona on yleistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyään noin viidennes perheistä on ns. avoliittoperheitä, ja avoliiton purkautumisiin liittyvät riidat ovat teettäneet sen myötä työtä myös tuomioistuimissa. 


Avoliittolaki ei sovellu aivan kaikkiin avopareihin, vaan lain soveltamisalaan kuuluvia avopareja ovat vain parit joilla joko on tai on ollut yhteinen lapsi tai jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta. 


Pääsääntöisesti ns. avoleskellä on kohtuullisen turvattu oikeusasema siinäkin tilanteessa, ettei laki sellaisenaan sovellu. Huomattava poikkeus tähän suojaan on se, että vain avoliittolain piiriin kuuluvissa avoliitoissa leskellä on oikeus vaatia korvausta vainajan omaisuuden kartuttamiseksi tekemästään työstä tai perintökaaren mukaista avustusta. 


Omaisuuden jako


Toisen kuollessa avoparin omaisuus erottellaan erotuksena avio-omaisuuden osituksesta. Erottelu voi alkaa lesken tai vainajan perillisten aloitteesta. Erottelussa avoparin omaisuus jaetaan siten, että molemmat saavat itselleen kuuluvan omaisuuden. Tästä johtuen avoleskellä ei ole asumisoikeutta pariskunnan yhteiseen asuntoon, mikäli asunto on ollut pelkästään kuolleen puolison nimissä. Tämä on merkittävä heikennys suhteessa aviolesken vahvaan asumisen suojaan, jonka nojalla avioleski saa jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, siinäkin tilanteessa, ettei omista asunnosta mitään.  Mikäli erottelua ei saada yksimielisesti tehtyä, voidaan erottelun toimittamiseksi hakea käräjäoikeuden määräyksellä pesänjakajaa. Hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi voi tehdä sekä leski että kuolleen puolison perillinen.

Oikeus saada hyvitystä ja korvausta vainajan omaisuudesta


Avopuolisoilla ei ole avioliiton kaltaista avio-oikeutta, eli omaisuuden tasajaon periaate ei päde avoliitossa eikä tasinkoa voi entiseltä avopuolisoltaan vaatia. 


Leskellä on kuitenkin oikeus saada hyvitystä, mikäli tämä on auttanut kuollutta puolisoaan omaisuuden kasvattamisessa tai säilyttämisessä. Esimerkiksi jos kuolleella puolisolla on ollut yritys ja leskeksi jäänyt on häntä yritystoiminnassa auttanut ilman korvausta vainajan elinaikana, voi leski vaatia korvausta tämän kuoleman jälkeen. Korvausvaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa puolisoiden omaisuuden erottelusta joko pesänjakajalle tai käräjäoikeuteen. 


Korvauksen lisäksi avoleskellä on mahdollisuus saada perintökaaren nojalla avustusta vainajan omaisuudesta, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi hänen avopuolisonsa kuoleman johdosta heikentyneen taloudellisen tilanteensa takia. Mitään tämän laajempaa perintö-oikeutta leskellä ei ilman testamenttia ole. Avustuksen on oltava sen suuruinen, ettei se loukkaa rintaperillisten lakiosaa.


Avoliitosta leskeksi jääneet asema ei ole aivan yhtä hyvä kuin avioliitosta, mutta toisaalta tämä ei avoliittolakia säädettäessä ollut tavoitteenakaan, koska avoliitto haluttiin pitää avioliittoa kevyemmin säädeltynä yhteiselämän muotona. Leskellä on kuitenkin avoliittolain perusteella mahdollisuus saada oma osuutensa yhteistaloudesta jopa siinä tapauksessa, että hänen työpanoksestaan syntynyt omaisuus on merkitty vainajan nimiin ja enemmänkin, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi.