Riitelyn kannattavuus

Asiat kannattaa yleensä ennemmin sopia kuin riidellä. Paitsi että riiteleminen oikeudessa voi tulla kalliiksi, se rasittaa ihmisen mieltä. Sanonta "parempi laiha sopu kuin lihava riita" on osoittautunut osuvaksi. Joskus asioita ei kuitenkaan voida sopia, ja silloin ne on vietävä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällöin on muistettava oikeudenkäyntikuluriski, eli se, että jutun hävinnyt osapuoli on velvollinen maksamaan omien kulujensa lisäksi myös vastapuolen kulut. Riita-asioissa avustajan yhtenä tärkeänä tehtävänä on arvioida kuluriski suhteessa asian menestymismahdollisuuksiin. Aina asiaa ei kannata viedä oikeuden ratkaistavaksi, vaikka itse olisi omasta asiastaan varma.

Riita-asian kulku

Riita-asian vireille paneminen tapahtuu kirjallisella haastehakemuksella, joka toimitetaan käräjäoikeudelle ja jonka käräjäoikeus antaa vastapuolelle tiedoksi ja pyytää samalla vastauksen. Oikeudenkäynnin kirjallisen valmistelun tultua valmiiksi asianosaiset kutsutaan käräjäoikeuden suulliseen valmisteluistuntoon. Valmisteluistunnon tarkoituksena on määrittää oikeudenkäynnin kohde, eli se mitkä ovat asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet, mitkä seikat ovat riidattomia ja riitaisia ja mitkä ovat ratkaistavat oikeuskysymykset. Myös todistelu on nimettävä viimeistään suullisessa valmisteluistunnossa, jotta se voidaan ottaa vastaan yhdellä kertaa käräjäoikeuden pääkäsittelyssä. Käräjäoikeuden pääkäsittely pidetään usein välittömästi valmisteluistunnon jälkeen, mutta se voidaan etenkin vaikeissa ja laajoissa jutuissa pitää myös muuna ajanakohtana. Riita-asioissa tuomio annetaan kansliassa yleensä noin kahden - neljän viikon kuluttua pääkäsittelyn päättymisestä.

Käräjäoikeuden tuomioon tyytymätön voi viedä asiansa hovioikeuden ratkaistavaksi. Tämä edellyttää niin sanottua jatkokäsittelylupaa. Mikäli sellainen myönnetään, tutkii hovioikeus käräjäoikeuden tuomion oikeellisuuden.