Rikosoikeus

  • avustaminen esitutkinnassa
  • asianomistajan avustaminen oikeudessa
  • vastaajan puolustaminen oikeudessa
  • alaikäisen edustaminen oikeudessa
  • vangitsemisoikeudenkäynnit

Rikoksesta epäillyn puolustajan tärkein tehtävä on huolehtia, ettei syytettyä tuomita syyttömänä ja toisaalta ettei rikoksesta tuomita liian ankaraa rangaistusta. Asianomistajan avustajan on puolestaan varmistettava, että rikoksentekijä tuomitaan korvaamaan rikoksella aiheuttamansa vahingot, kuten ansionmenetyksen, esinevahingot sekä kivun ja säryn. Syyttäjän virkavelvollisuuksiin kuuluu huolehtia, että rikosvastuu toteutuu. Kaikentyyppisten rikosasioiden menestyksellinen hoitaminen tuomioistuimissa edellyttää sitä, että avustaja tuntee kulloinkin käsillä olevan rikoksen tunnusmerkistön, rikosoikeuden yleiset opit ja oikeuskäytännön.

ESITUTKINTA JA SYYTEHARKINTA

Ennen kuin asiat etenevät tuomioistuimeen, suoritetaan esitutkinta ja syyteharkinta. Esitutkinta aloitetaan aina silloin, jos poliisilla on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Esitutkinnassa kuullaan asianosaiset ja mahdolliset todistajat. Tämän jälkeen asia siirtyy syyttäjälle, jonka tehtävänä on harkita, nostaako hän syytteen epäiltyä vastaan. Mikäli syyttäjä katsoo syytekynnyksen ylittyvän, hän laatii haastehakemuksen ja toimittaa asiakirjat tuomioistuimeen. Käräjäoikeuden pääkäsittelyssä luetaan syyte ja annetaan vastaajalle mahdollisuus vastata siihen. Myös asianomistaja, tämän vaatimukset ja todistajien kertomukset kuullaan. Kun todistelu on vastaanotettu, käräjäoikeus antaa tuomion joko julistamalla sen istunnon päätteeksi tai myöhemmin kansliassa.

KIRJALLINEN MENETTELY

Tietyntyyppiset rikosasiat voidaan käsitellä käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaaja kirjallisesti tunnustaa syyllistyneensä siihen tekoon, josta syyttäjä vaatii hänelle rangaistusta. Kirjallisessa menettelyssä voidaan käsitellä tavanomaiset ja yksinkertaiset asiat, kuten vaikkapa näpistykset ja rattijuopumukset.

SYYTENEUVOTTELU

Vuoden 2015 alusta rikosasioita on ollut mahdollista käsitellä myös syyteneuvotteluksi kutsutussa menettelyssä. Tässä menettelyssä syyttäjä voi tehdä rikoksesta epäillyn tunnustuksen perusteella tuomioistuimelle niin sanotun tuomioesityksen. Esitys käsitellään tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä, tunnustamisoikeudenkäynnissä. Syyteneuvottelussa rangaistus tuomitaan lievennetyllä rangaistusasteikolla. Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelu ei kuitenkaan sovellu henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka kohdistuvat lapsiin.