Mitä voit tehdä, jos olet joutunut rikoksen uhriksi? 

Ensimmäiseksi: älä syytä itseäsi. Rikoksen uhriksi joutuminen ei ole koskaan omaa syytä, vaan toisen ihmisen lainvastaista käytöstä. Älä myöskään jää yksin. Useimmiten saat apua lähimmäisiltäsi, mutta voit tarvittaessa hyödyntää myös lääkärin sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Maksutonta tukea ja neuvontaa voit saada esimerkiksi erilaisilta järjestöiltä. Rikosuhripäivystys tarjoaa tuki- ja neuvontapalveluita rikoksen uhreille, uhrien läheisille ja rikoksen todistajille kaikentyyppisissä rikoksissa. Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet voivat saada apua turvakodeista tai puhelinpalvelu Nollalinjasta. Seksuaalirikosten uhreille tarjoavat apua ja tukea muun muassa Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Seri-tukikeskukset sekä Tyttöjen ja Poikien Talot.

Viranomaisteitse eteminen 

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinun on erittäin tärkeää tehdä asiasta rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voit tehdä poliisiasemalla, rikospaikalle saapuneelle poliisipartiolle, internetissä tai puhelimitse, ja sen voi tehdä myös muu henkilö, esimerkiksi perheenjäsen tai puoliso tai vaikka asianajaja. Rikosilmoituksen tekeminen on edellytys myös vahingonkorvausten saamiselle.

Mitä nopeammin teet rikosilmoituksen, sitä parempi mahdollisuus poliisilla on selvittää rikos. Rikosilmoituksessa tulee antaa mahdollisimman tarkka kuvaus tapahtuneesta ja siitä, ketkä ovat osallisia tapahtumiin. Lisäksi on tärkeää käydä mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen lääkärissä, jos rikoksesta on aiheutunut vammoja tai olet joutunut seksuaalirikoksen uhriksi. 


Mitä oikeuksia sinulla on rikoksen uhrina? 

Poliisin tehtävänä on tutkia, onko asiassa tapahtunut rikos ja kuulla asianosaisia. Tätä kutsutaan esitutkinnaksi. Alaikäisiin kohdistuneissa rikoksissa avustaja on lähes aina läsnä esitutkinnassa. Myös muilla kuin alaikäisillä rikoksen uhreilla on halutessaan oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa. 

Monia rikoksen uhriksi joutuneita mietityttävät kulukysymykset. Kuka tämän kaiken maksaa?Useimmissa tapauksissa avustajan palkkio (ts. oikeudenkäyntikulut) voidaan korvata kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta. Jos vakuutus puuttuu tai se ei kata tapahtunutta, voi avustajan palkkion maksamiseen saada tuloista riippuen valtion oikeusapua. Näissä tapauksissa vakuutusyhtiö tai valtio maksaa avustajan palkkion oikeudenkäynnin päätyttyä. 

Mikäli rikoksen uhri ei saa oikeusapua tulojensa perusteella eikä hänellä ole oikeusturvavakuutusta, hän maksaa ensi kädessä avustajan palkkion itse. Mikäli syytetty todetaan oikeudenkäynnin päätteeksi syylliseksi, on hän velvollinen korvaamaan rikoksen uhrin oikeudenkäyntikulut. Mikäli syytetty todetaan syyttömäksi, rikoksen uhrin avustajan palkkion korvaa valtio.

Jos henkilö on joutunut lähisuhdeväkivallan, seksuaalirikoksen tai henkeen, terveyteen taikka vapauteen kohdistuvan vakavan rikoksen uhriksi, tuomioistuin voi tiettyjen edellytysten täyttyessä määrätä hänelle avustajan. Tällöin valtio korvaa avustajan palkkion uhrin tulotasosta ja oikeudenkäynnin lopputuloksesta riippumatta. 

On tärkeää huomata, että esitutkintavaiheessa kuluja ei yleensä korvata sen paremmin vakuutusyhtiöstä kuin oikeusavustakaan. Tämä perustuu siihen, että rikoksen uhrin ei katsota tarvitsevan lainopillista apua vielä esitutkintavaiheessa. 

Mihin rikoksen uhri tarvitsee asianajajaa? 

Rikoksen uhriksi joutuminen on henkisesti kuormittavaa ja oma selviytymisprosessi voi kestää pitkään. Jonkun on kuitenkin huolehdittava rikoksen uhrin oikeusturvan toteutumisesta oikeudenkäynnissä, ja usein myös henkinen tuki tulee tarpeeseen. Koska syyttäjän on näytettävä syyte toteen, ei rikoksen uhrin tarvitse periaatteessa tehdä rikosvastuun toteutumisen edistämiseksi mitään.

Sen sijaan avustajaa tarvitaan nimenomaan siinä vaiheessa, kun vaaditaan rikoksentekijältä vahingonkorvauksia oikeudenkäynnissä. Näitä vaatimuksia syyttäjä ei yleensä aja, ja niiden vaatiminen, vaatimusten perusteleminen ja toteennäyttäminen on rikoksen uhrin tai tämän avustajan tehtävä. Maallikot eivät tunne todistustaakkasäännöksiä, rikosprosessimenettelyä, eri rikoksista tyypillisesti maksettavia korvauksia (eli Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia, joka siis on eräänlainen opas), eivätkä myöskään sitä, miten asiat tuomioistuimessa esitetään. Eli, mikäli rikoksen uhrilla on korvausvaatimuksia, on asianajajan käyttäminen suositeltavaa ja perusteltua.

Oma lukunsa on vielä korvausten periminen oikeudenkäynnin jälkeen. Mikäli korvauksia joudutaan perimään ulosoton kautta tai Valtiokonttorista, voi asianajaja auttaa tässäkin. Usein rikoksen uhri ei osaa tai jaksa ”paperisotaa”, jonka avustaja voi hyvin hoitaa. 

Mikäli sinua askarruttaa jokin edellä mainituista asioista, autamme mielellämme. Voit varata puhelimitse tai internetsivujemme kautta ajan maksuttomaan konsultointiin toimistollamme.